2026-04-05 11:17 UTC
@satu @turmalina @minea64 @iju aloin miettiä omien kirjojen isärepresentaatiota: mun isät ja isähahmot on osallistuvia tai lempeitä olematta mitenkään vähempiä miehinä. Gigin isä on poissaoleva, mutta lempeä. Sarvijumalassa Nikon isä tekee ruokaa ja huolehtii Lauristakin, Laurin isä taas on selkeästi lempeämpi kuin äiti. Painajaispuodin Kumma-Ukko on jonkinlainen isähahmo lapsille, ehkä enemmän eno/setä- kuin isätyyppiä, mutta leppoisa ja läsnä, tekee kotitöitä, kokkailee puodissa jne.
Replies (1)
-
@magdalenahai@mstdn.social 2026-04-05 11:21
@satu @turmalina @minea64 @iju onkohan tää taas niitä asioita, jotka on tosi eri tavalla lasten- ja nuortenkirjoissa kuin aikuisten kirjossa? Eli aikuisille on niitä kehnoja isiä jotka kipuilee miehuutensa ja isyytensä kanssa, mutta lapsille ja nuorille on tarjolla moninaisia isiä, jotka on läsnä ja hoivaa? (Mietin sitäkin, kun @Ammanlukuhetki muistaakseni joskus kaipaili aikuisten kirjallisuuteen miesten ja naisten välistä platonista ystävyyttä.)